Miltä näyttää kymmenen vuotta vanha sitruuna?

Hyvältä se näyttää! Mutta on vaikeaa uskoa, että siitä tosiaan on kymmenen vuotta, kun Improvisaatioteatteri Mieletön sitruuna perustettiin. Tässä kohtaa lienee hyvä hetki kaivaa muistinsa lokeroita ja katsoa taaksepäin… 

Jyväskylän ylioppilasteatteri ja Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta pitivät opiskelija-asunnoistaan kuuluisassa Kortepohjan kaupunginosassa aikanaan teatterikerhoa. Kerhossa tehtiin viikoittain erinäisiä teatteriin liittyviä harjoitteita, ja sen vaikutus osallistujiin oli silminnähden inspiroiva. Jopa niin inspiroiva, että kun eräs Marjaana helmikuussa 2012 ehdotti improporukan perustamista, mukaan hyppäsi heti joukko innokkaita jäseniä. Minä mukaan lukien. Tästä alkoikin sitten mieletön ja kaikessa mutkikkuudessaan silti looginen matka kohti nykyhetkeä.

"Työnimellä Mieletön sitruuna on nyt sitten perustettu noin viikottain kokoontuva improryhmä. Fb-sivua ja muuta kivaa on tulossa piakkoin 🙂"
Facebook-kommentti, maanantai 6. helmikuuta 2012 (8 tykkäystä)

Sitruunapaidat päälle, kun promokuvia otetaan! Kuva treeneistä vuodelta 2017. Kuva: Jaakko Kleimola

Treeniä, pitsaa ja demokratiaa

​Kun kehitystä tarkastelee nyt, voidaan havaita, ettei ydintoiminta oikeastaan ole muuttunut: joukko innostuneita ihmisiä harjoittelee kerran viikossa improa. Treenit toimivat vertaisohjatusti ja ryhmään liittyvät isot päätökset tehdään demokraattisesti ja hitaasti. (Muistan useammankin kerran, kuinka olemme seisoneet 15 hengen porukalla tienristeyksessä väitellen siitä, mihin pitseriaan/baariin treenien jälkeen mennään.)

Moni asia on tietysti muuttunut. Aluksi harjoittelimme ylioppilaskunnan ravintola Ilokiven ruokasalin takaosassa. Tuolloin jokainen treenikertaa piti doodlettaa erikseen. Intoa kuitenkin riitti. Syksyllä 2012 pääsimme Kulttuuriklubi Siperian tiloihin Jyväskylän Veturitalleille. Alkuaikoina ryhmä oli pitkään täysin avoin, ja mukaan sai tulla kuka tahansa, milloin tahansa. Pian ryhmän koko oli jo noin 20 improajaa, ja suljimme sen. Mukaan pääsi tämän jälkeen vain tietyillä tutustumiskerroilla, pääsykokeiden kautta.

​Lapsellinen hymy pyyhitään huulilta

Lumottu limetti - lapsille suunnattua improvisaatiota Mäki-Matin perhepuistossa vuonna 2016.

Muitakin vakavoitumisen merkkejä oli nähtävissä. Teatteri perusti yhdistyksen vuonna 2015 (Kiitos Sanni ja Roosa, ja muut ensimmäisessä hallituksessa huhkineet). Vuonna 2016 pidettiin Sitruunan ensimmäinen oma esityskausi Keltainen huhtikuu ja helatorstai. Sitä varten palkattiin jopa ulkopuoliset kouluttajat: Trent Pancy ja Tuure Pitkänen kävivät vierailulla, ja opettivat meille tavan tehdä tarinallista, pitkää improa. Siis satukaavan, ja miten sitä sovelletaan improvisaatioon. 
Tuon esityskauden harjoitteleminen oli kollektiivisena ponnistuksena uskomattoman vaikeaa ja työlästä! Ja lopulta niin antoistaa, kuin voi vain kuvitella. Vaikka Trent ei liene ensimmäinen satukaavaa käyttänyt ihminen maapallolla, kutsumme rakennetta vieläkin Trentin kaavaksi.

Vakavoituminen sijoittuu samaan aikaan, kun useampi sitruunoista alkoi langeta improvisaation lumoon ihan tosissaan. Useampi meistä kävi alan festareilla ja koulutuksissa (esim. FIIF Tampereella, DIG Tukholmassa, iO:n intensiivikurssi Chicagossa), ja niiltä kerättyjä oppeja ja tekniikoita harjoiteltiin ahkerasti.

​Lisää improa

Keltaisen huhtikuun jälkeen tuotimme Sitruunan mielettömät sävyt (jossa esiteltiin 8 erilaista formaattia), henkilösuhteisiin keskittyneen Viiden tähden sitruunan (jota kävi meille kouluttamassa Kaisa Kokko), dystooppisiin tunnelmiin sijoittuneen Kaikki on hyvin -esityskauden, Sitruunaperhosvaikutuksen (joka tutkiskeli, noh, perhosvaikutusta), erilaisia formaatteja sisältäneen Sitruunacocktailin ja viimeisimpänä vuonna 2019 Keltaiset paskiaiset -kauden. Vuoden 2019 lopussa ja 2020 alussa treenasimme julmetusti ja 1800-luvulle sopivan arvokkaasti Jane Austenin kirjoihin pohjaavia Sitruuna ja Ennakkoluulo -esityksiä varten. Maaliskuun puoliväliin sijoittunut ensi-ilta ja koko esityskausi jouduttiin kuitenkin puhjenneen koronaepidemian vuoksi perumaan kokonaan. Austen kaivetaan naftaliinistä myöhemmin, sen voimme luvata!

Omien esitysten lisäksi vuosiin on mahtunut paljon upeita koulutuksia alan ammattilaisilta (joista muutama mainittu yllä), uusien sitruunoiden rekrytointia, kuukausittaisia keskustelutuokioita (eli kuukautiset!), ylen määrin yhteistä vapaa-ajan viettämistä, Facebook-sivumme varastaminen ja uuden luominen, teatterivierailuja sekä verkostoitumista, esimerkiksi festareiden ja SUITEn tapahtumien kautta. Oi vuosia ja muistoja!

Kaikki on hyvin - improvisoituja tulevaisuuden uhkakuvia, Teatteri Miilulla 9.3.2018. Kuva: Mika Leppäaho

Kaikkea keltaista - nyt, ja toivottavasti myös 2027

Kun koronatauon jälkeen pääsimme taas treenaamaan säännöllisesti, meininki on ollut erinomaista. 10-vuotisen taipaleen kunniaksi tuomme Jyväskylässä Villa Ranan lavalle 28.5. - 5.6. esityskauden Kaikkea keltaista. Tuona reilun viikon aikana esityksissä nähdään sekä ensimmäisen esityskautemme, tarinallinen Keltainen huhtikuu uudelleenmasteroituna versiona, että Quentin Tarantinon elokuvista inspiroitunut Keltaiset paskiaiset.

Vuodet eivät ole menneet ilman haasteita. Porukka on vaihtunut, ja välillä on vaikeaa löytää tarpeeksi vastuuhenkilöitä pyörittämään toimintaa. Pääosin kaikki on sujunut todella hyvin. Toivottavasti jatkossakin. Ainakin vuosittaisen jäsenkyselymme vastaus antaa toivoa:

“Missä näet Sitruunan viiden vuoden päästä?”
“Esiintymässä ja juhlimassa Sitruuna 15 v!”

Kuten moni tätäkin lukeva voi varmaan tunnustaa, impro on ihana laji, josta saa aivan valtavasti: taitoja, iloa, ystäviä. On hienoa päästä taas pitkästä aikaa lavalle. Minä kaipaan myös katsomaan kaikkien muiden improteattereiden hulppeita esityksiä. Toivottavasti näemme pian!

Pasi Ikonen
Mieletön sitruuna

Sitruunan jäseniä vuonna 2022. Kuva: Jaakko Kleimola

​Ps. laitahan Sitruuna seurantaan myös Facebookissa ja Instagramissa.